Heidi Lönnqvist
Meidät uskovat on kutsuttu julistamaan evankeliumin ilosanomaa: sanomaa Jumalan rakkaudesta joka ilmenee siinä että Taivaallinen Isämme uhrasi ainokaisen Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. Kun me uskossa vastaanotamme pelastuksen lahjan Jeesuksen nimessä me pääsemme Isä Jumalan yhteyteen ja iankaikkisen elämän perilliseksi.
Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun me vielä olimme syntisiä. Room. 5:8
Meitä ei ole kutsuttu julistamaan pelkoa. Sitä tämän maailman mediat ja kanavat suoltavat pihalle yhä kiihtyvään tahtiin. Mutta meidän kuuluu toimia pelon vastavoimana, Jeesuksen rakkauden ja armon kanavana. Jumala varustaa meidät Pyhällä Hengellä rakkaudellaan, suurimmalla mahdollisimmalla voimalla joka voi vaikuttaa niin maailmassa kuin taivaallisissa.
Rakkaus vaikuttaa todella paljon ihmisen elämään. Jäikö pieni ihmisenalku vaille rakastavaa ja hyväksyvää katsetta vai saiko hän kylpeä huoltajiensa rakkaudessa ja hyväksynnässä? Sillä on suuri merkitys ihmisen elämän kulkuun. Väitän että vankilat ovat täynnä miehiä ja naisia jotka ovat jääneet vaille rakkautta. Kokemus omasta rakastettavuudesta ja arvokkuudesta auttaa nimittäin kestämään elämän kolhuja.
Kuuntelin Celine Dionin kaunista kappaletta ”i love you” (=minä rakastan sinua). Siinä lauletaan muun muassa näin: rakastan sinua..nämä 2 pientä sanaa voivat muuttaa elämämme lopullisesti… Tämä on niin totta! Aito rakkaus voi vaikuttaa paljon elämän suuntaan ja kulkuun. Enkä tarkoita romanttista rakkautta, vaan vanhemman ja lapsen, Taivaan Isän ja pelastetun syntisen välistä rakkautta.
Mikä sitten avuksi jos tajuaa vasta myöhemmällä iällä jääneensä paitsi jostakin niin tärkeästä kuin rakkaus ja hyväksyntä? Kuinka paikata se ammottava rakkaudettomuuden haava johon mikään inhimillinen keino ei tunnu tepsivän? Ei auta päihteet, ei auta irtosuhteet, ei auta terapia, ei sitten mikään…
Vastaus löytyy Raamatusta. Meidän täytyy tutkia tarkkaan löytääksemme ne kohdat jotka vakuuttavat meidät Taivaallisen Isän rakkaudesta meitä kohtaan. Tämä ei käy hetkessä. Jotkut toki saattavat kokea yllättävän pikakorjaantumisen Pyhän Hengen vaikutuksesta, mutta veikkaan että yleensä syvien rakkaudettomuuden haavojen korjaantuminen vie aikaa. Voin kertoa omasta kokemuksestani että vasta 10 vuoden uskonvaelluksen jälkeen alan pikkuhiljaa ymmärtämään, uskomaan ja luottamaan Jumalan rakkauteen.
Me olemme oppineet tuntemaan sen rakkauden, joka Jumalalla on meitä kohtaan, ja me uskomme siihen. Jumala on rakkaus. 1. Joh. 4:16
Rakkaus syntyy ajan kanssa sitä mukaa kuin luottamus kasvaa. Rakkaus ei ole vain tunne, vaan se on myös vankkaa luottamusta siihen että Jumalan armo kantaa kaikkien tilanteiden läpi. Ei tarvitse pelätä epäonnistumista koska tietää että Isä armahtaa katuvan lapsensa Jeesuksen veren tähden. Ei tarvitse pelätä tulevaisuutta kun tietää että Isä pitää kiinni kaikissa tilanteissa mitä eteen voi ilmaantua.
Saan huoletta purkaa sydäntäni ja epäonnistumisiani Isä Jumalalle ilman että hän kritisoi, arvostelee tai langettaa kohtuuttomia rangaistuksia. Toki synnillä on seurauksensa mutta ei Isä Jumala anna selkäsaunaa siitä jos maitolasi vahingossa kaatuu.
Isämme haluaa että me vuodatamme sydämemme asiat Hänelle. Hän on kiinnostunut meidän asioistamme. Hän haluaa kuunnella ja auttaa – ei ehkä meidän toivomallamme tavalla ja ajoituksella mutta parhaimmalla mahdollisella. Hän näkee tulevaisuuden ja Hän tietää mikä meille on parhaaksi. Luottakamme hyvän Jumalan huolenpitoon!
Isä Jumala on suunnitellut sinut. Hän tahtoo sinun parastasi. Hän voi sallia vastoinkäymisiä jotta ihminen kääntyisi Hänen puoleensa ja saisi Jeesuksessa Kristuksessa vastaanottaa iankaikkisen elämän lahjan. Minä en olisi tullut uskoon jos en olisi ensin vaellellut vuosikaudet rikkinäisenä rakkauden kerjäläisenä päätyen tilaan jossa kyseenalaistin täysin elämän tarkoituksen ja mielekkyyden.
Jumala armossaan pelasti minut synneistäni. Hän haluaa että oppisin yhä enemmän tuntemaan Hänen rakkauttaan. Kuinka paljon olenkaan janonnut olla rakkauden, ihailun ja hyväksynnän kohde! Olla jollekin niin rakas ja erityinen. Sitten tajusin että Isä Jumala on aina nähnyt minut arvokkaana ja rakkaana.
Rakkaudessaan Hän jo edeltä määräsi meidät yhteyteensä, omiksi lapsikseen, Jeesuksen Kristuksen kautta, oman hyvän tahtonsa mukaan, armonsa kirkkauden ylistykseksi. Tämän armon Hän on lahjoittanut meille siinä Rakastetussa, jossa meillä on lunastus Hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksi saaminen Hänen armonsa rikkauden mukaan. Ef. 1:5-7
Jeesus antoi tärkeän käskyn: ”Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi, kaikella voimallasi ja kaikella ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Luuk. 10:27
Mielestäni vaikein osa on rakastaa itseään. Häpeän valheen uskonut ihminen ei voi millään hyväksyä omaa itseään. Kunnes Jumalan rakkaus läpäisee häpeän kuoren ja valaisee totuuden ja tuo ilmi sen, kuinka Hän meidät näkee:
Kuinka kaunis oletkaan, kuinka suloinen, sinä rakkain, ihanuuksinesi! Laul. l. 7:7